Avioliitto on sopupeliä. Alusta alkaen pelataan yhteisillä säännöillä, jotka muuttuvat ajan kuluessa liikkuvalla pelialueella. Toisinaan välietapit ovat kateissa. Tai toisella on kateissa ja toinen ei halua edes löytää välietappia. Tässä kohtaa voi joko luovuttaa, jättää itsekin etapin pois matkasta tai sitten tarvitaan pelisilmää.

Emme päässeet puusta pitkään kun sunnittelimme sille heittoaitausta. Missä menisi rajat? Liian iso, liian pieni, liian hankala, liian jotain muuta. Ei edennyt.

Kerran jo kiikutin pihanperältä kanaverkkoa ja testailin sillä, ei näyttänyt hyvältä. Meni muutama kuukausi ja tuskailin mielessäni ja jopa ääneen heittoaitauksen tarvetta. Kuuroille korville meni tuskailu. 

Lavoja olin raahannut kotiin muhkean pinon johonkin tarpeeseen, sekin vähän vaihteli mihin haluaisin ne käyttää ja pino oli pysynyt paikallaan. Kunnes havaintoheittoaitaus lavoista iskostui mieleen ja ajatuksesta tekoihin, yökkäri päällä - ei haittaa - ehtiihän sitä myöhemminkin pukemaan.

Lavat vierekkäin, tukipuut oltava ettei näytä himppavimpalta ja sitten isäntä pihalle katsomaan havaintoesitystä.  Se ja pallo pihalle, heittoja. Se juoksi iloisesti pallon perässä ja aitauksen koko oli riittävä.Tämä oli hyvää pelisilmää ja maali! Osui ja upposi, riittävän hyvä havainnekuva ja isäntäkin innostui. Näin se toteutetaan. Alle viikko ja heittoaitaus oli valmis. Emäntä ja koira saivat joululahjan. Maali. Kaikki voittivat.