Länsisatamasta lähtö työmatkalle viiden ihmisen voimin. Comfort-luokka oli aika passeli, pientä suolapalaa ja makeaa palaa virvokkeiden kera. Koneelle saatiin nettiyhteys ja viimeiset laskelmat lähtivät maailmalle mukavasti kaffepöydän äärestä. Kannettava, tabletti, useampi puhelin kiinni netissä - työmatkan juhlaa. Seurustelu keskenään minimaalista, netissä oli mukavampaa seuraa? 

Satamassa taksisetä jo odotti ja saattoi meidät turvallisesti hotelliin. Ihana hotellihuone, pieni ylellisyyden tuntu, tuntui hyvältä. Ei aina niitä tusinahotelleja tusinakonseptilla. Ikkunaluukut sisäpuolella, kukkia kylpyhuoneessa, ripaus vanhaa.

Räntäsateessa kävelimme syömään, tuttuun ja turvalliseen, hyväksi havaittuun ravintolaan. Tarjoilija oli erityisen miellyttävä, vitsaili ja sieti meitä kohteliaasti eikä missään vaiheessa antanut ärsyyntymisen näkyä. Tosin ei varmaan ollut syytäkään, meillä oli vain mukavaa. Ruoka ja juoma oli todella hyvää.

Seuraavana päivänä vähän ennen paluuta olimme vielä varanneet manikyyrin ja pedikyyrin, netistä tehty varaus aivan tuntemattomaan paikkaan, lähellä hotellia. Pienen pientä käytävää portaat ylös, vastaan tuli mestaajan asuun pukeutunut hemmo, hui, päädyimme pieneen kauneushoitolaan. Toinen puhui vain venäjää, toinen myös sujuvaa englantia. Näppärää työtä, ei voi kiistää. Olimme tyytyväisiä.

Taksikyyti satamaan oli ryöstöhintainen, en kehtaa edes paljastaa paljonko veloitti.

Paluumatkalla oli todella hiljaista. Pääosin pukuherroja läppärinsä kimpussa viinilasi vieressä. Ruoka oli ihan syötävää, mutta viinilasit oli sijoitettu niin ylös etten yltänyt niihin. Hetken tuumailin voisiko viiniä ottaa tuoppiin... Jätin väliin, juoksutin pidemmän työkaverin tuomaan minullekin viinilasillisen. Taisimme olla tässä ruokalassa lähes ainoat naiset ja jostain syystä satamaa lähestyessä tarjoilija osoitti meille mieltä, ei aavistustakaan miksi. 

Ja nyt alkoikin sitten talviloma.