Aikanaan mutustelin sopivaa nimeä koiralle, tunsin mielessäni koiran olevan viimeinen ja vielä elämäni koira. Kaikki ovat olleet ihania, mutta tunne oli voimakas, se on tässä! En ollut edes koiraa vielä nähnyt, puhelimitse vasta varannut.

Etiäinen, mikä nimi! Se se olisi. Vaan eipä ollut, törmäsin nimeen koirapalstalla. Iik, voi ei! Etiäinen, hyvästi hyvä nimi, snif.

Kumma juttu tuo päätös, olisihan toinenkin Etiäinen mahtunut. 

Etiäinen, jäi kuitenkin edelleen kivaksi sanaksi.